Suomen Kukkakauppiasliitto ry:n säännöt
11.06.2018 PRH:n vahvistamat säännöt
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Kukkakauppiasliitto ry, ruotsiksi Finlands Blomsterhandlarförbund rf ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi.
2 § Tarkoitus ja toimintamuodot
Liiton tarkoituksena on Suomen kukkakauppa-alan keskusjärjestönä valvoa liiton jäsenkunnan yleisiä ja yhteisiä etuja, edistää Suomen kukkakauppa-alan kehitystä sekä toimia jäsenkunnan ammattitaidon kohottamiseksi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto toimii yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, järjestää kokouksia, kursseja, näyttelyitä ja esitelmätilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa.
Rahoittaakseen toimintaansa liitto on oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Liitto voi omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä asianmukaisen luvan saatuaan toimittaa rahankeräyksiä ja järjestää arpajaisia ja myyjäisiä.
3 § Liiton kieli
Liiton virallinen kieli on suomi.
4 § Jäsenet
Liiton ammatinharjoittajajäseneksi voidaan hyväksyä liiketoimintanaan kukkakauppaa, alan palveluita tai opetusta ja konsultointia harjoittava yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. Liiton hallitus hyväksyy ammatinharjoittajajäsenet. Hallitus ei ole velvollinen perustelemaan päätöksiä.
Liiton henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö joka työskentelee alalla tai jolla on alan ammatillinen koulutus. Liiton hallitus hyväksyy henkilöjäsenet. Hallitus ei ole velvollinen perustelemaan päätöksiä.
Liiton opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka opiskelee alan ammatillista koulutusta antavassa oppilaitoksessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Valmistuttuaan opiskelijajäsenyys muuttuu henkilöjäsenyydeksi jäsenen suostumuksen mukaisesti. Mikäli opiskelija valmistuttuaan ryhtyy yrittäjäksi, on hän velvollinen muuttamaan jäsenyyden ammatinharjoittajajäseneksi. Liiton hallitus hyväksyy opiskelijajäsenet. Hallitus ei ole velvollinen perustelemaan päätöksiä.
Liiton yhdistysjäseneksi hallitus voi hyväksyä kukkakauppa-alan vähittäiskauppaa elinkeinonaan harjoittavien yksityisten henkilöiden tai oikeuskelpoisten yhteisöjen tai Suomessa floristisen alan ammattitutkinnon suorittaneiden yksityisten henkilöiden muodostamia alueellisia rekisteröityjä yhdistyksiä, joita jäljempänä kutsutaan piireiksi.
Piirin hallituksen jäseneksi voidaan hyväksyä myös jäsenliikkeessä toimiva henkilö.
Yrityskannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa taloudellisesti tai muulla tavalla tukea liiton toimintaa.
Henkilökannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön, joka haluaa taloudellisesti tai muulla tavalla tukea liiton toimintaa.
Erityisesti ansioituneen, liiton hyväksi pitkäaikaisesti toimineen henkilön hallitus voi kutsua liiton kunniajäseneksi. Mikäli henkilö on toiminut liiton hallituksen puheenjohtajana, voidaan hänet kutsua kunniapuheenjohtajaksi.
Hallitus ei ole velvollinen perustelemaan päätöksiään. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
5 § Liitosta eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla eroamisesta kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Liiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii liiton periaatteiden vastaisesti tai menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittaa yhdistystä. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyysehtoja tai on jättänyt täyttämättä jäsenvelvoitteensa, esimerkiksi jäsenmaksun suhteen. Liiton hallitus voi erottaa piirin myös silloin, kun piiri ei toimi sääntöjensä mukaisesti tai sen toiminta ei ole sopusoinnussa liiton tarkoituksen kanssa.
Jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöstä paitsi jos syynä on jäsenmaksun suorittamatta jättäminen.
Eronnut tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa siltä vuosipuoliskolta, jolloin eroaminen tai erottaminen tapahtuu.
6 § Liitolle suoritettavat maksut
Liitolle suoritettavien jäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosikokous kullekin jäsenryhmälle erikseen. Ammatinharjoittajajäsenet, henkilöjäsenet, opiskelijajäsenet, yrityskannattajajäsenet ja henkilökannattajajäsenet suorittavat vuosittain liitolle vuosikokouksen päättämän jäsenmaksun. Liittoon liittyviltä ammatinharjoittajajäseniltä, opiskelijajäseniltä, yrityskannattajajäseniltä, henkilökannattajajäseniltä ja henkilöjäseniltä peritään erillinen liittymismaksu, jonka suuruudesta päätetään vuosittain vuosikokouksessa.
Ammatinharjoittajajäsenen ja henkilöjäsenen jäsenmaksu maksetaan vuosittain kahdessa erässä; Kevätkaudelta tammikuun 31. päivään mennessä ja toinen erä kesäkuun 30. päivään mennessä.
Jos liittoon liittyminen tapahtuu kesken kalenterivuoden, niin liittymisvuoden jäsenmaksu suhteutetaan jäljellä olevaan kalenterivuoteen. Liittymismaksu ja jäsenmaksu on maksettava kuukauden kuluessa liittymisestä, viimeistään eräpäivään mennessä.
Myös piireiltä voidaan periä jäsenmaksu, joka voi olla enintään ammatinharjoittajajäsenmaksun suuruinen. Jäsenmaksujen perimisestä ja suuruudesta päättää vuosikokous liiton hallituksen esityksestä. Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat eivät suorita liitolle jäsenmaksua.
7 § Liiton merkki
Liiton virallisen merkin vahvistaa liiton hallitus. Liiton ammatinharjoittajajäsenellä, henkilöjäsenellä ja piireillä on oikeus käyttää merkkiä hallituksen hyväksymällä tavalla. Ansiomerkin myöntämisestä päättää hallitus.
8 § Hallitus, tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja
Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa liiton ammatinharjoittajajäsenten, henkilöjäsenten ja piirien jäsenten keskuudesta valitut puheenjohtaja ja sekä vähintään kaksi (2) ja enintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajan ja varsinaisen jäsenen toimikausi päättyy vaalia toiseksi seuraavan (2 vuotta) ja varajäsenen ensiksi seuraavan (1 vuosi), vuosikokouksen päättyessä. Varsinaisista jäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa. Erovuoroisuus määrätään ensimmäisellä kerralla arpomalla, sitten vuoron mukaan.
Yhdistyksessä on tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä molemmilla varamies. Heidät valitaan tehtäväänsä yhdeksi tilikaudeksi.
9 § Hallituksen kokoukset
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä nimittää mahdolliset työryhmät, edustajat ja toimikunnat.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta heidän katsoessaan siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kolmasosa hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kutsu hallituksen kokoukseen lähetetään kirjallisesti hallituksen jäsenille viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
10 § Hallituksen tehtävät
Hallitus on liiton toimeenpaneva elin, joka hoitaa liiton asioita yhdistyslain, liiton sääntöjen sekä liiton kokousten päätösten mukaisesti. Hallitus hoitaa liiton taloutta, laatii toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen, tukee piirien toimintaa sekä valitsee liiton palvelukseen tarvittavat toimihenkilöt.
11 § Liiton kokoukset
Liiton vuosikokous pidetään kerran vuodessa lokakuun loppuun mennessä.
Liiton ylimääräinen kokous pidetään, jos liiton kokous tai liiton hallitus niin päättää tai jos vähintään viidesosa liiton jäsenistä sitä vaatii kirjallisesti hallitukselta esittämänsä asian käsittelyä varten. Liiton ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kirjallinen vaatimus on esitetty kokouksen pitämiseksi.
Liiton kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsu on lähetettävä kirjallisena kullekin jäsenelle jäsenen liitolle ilmoittamaan taikka liiton muutoin tiedossa olevaan osoitteeseen viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on otettava huomioon yhdistyslain 24 § määräykset.
12 § Äänivaltaisuus ja päätöksenteko liiton kokouksissa
Ammatinharjoittajajäsenellä, henkilöjäsenellä sekä kullakin piirillä on liiton kokouksessa yksi ääni. Ellei jäsen ole maksanut jäsenmaksuaan liitolle kuukauden kuluessa erääntymisestä, on hallituksella oikeus kieltää jäseneltä äänioikeus liiton kokouksessa kunnes erääntynyt jäsenmaksu on todisteellisesti maksettu. Rajoitus koskee myös piirejä, jos niille on määrätty jäsenmaksu.
Yrityskannattaja-, opiskelija-, henkilökannattaja- ja kunniajäsenellä sekä kunniapuheenjohtajilla on liiton kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus, mutta ei äänioikeutta. Elleivät em. jäsenet ole maksaneet jäsenmaksua liitolle kuukauden kuluessa sen erääntymisestä, on hallituksella oikeus kieltää em. jäseniltä em. oikeudet, kunnes jäsenmaksu on todisteellisesti maksettu.
Jäsentä saa valtakirjalla edustaa asianmukaisesti valtuutettu henkilö. Sama henkilö voi äänestää yhdellä valtakirjalla. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
13 § Liiton vuosikokouksessa käsiteltävät asiat
- Kokouksen avaus.
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Esitetään hallituksen vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
- Käsitellään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma ja tilikauden talousarvio.
- Vahvistetaan jäsenmaksujen ja liittymismaksun suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle.
- Päätetään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioiden suuruudet.
- Valitaan joka toinen vuosi liiton hallituksen puheenjohtaja sekä valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle.
- Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä molemmille varamies tarkastamaan kuluvan tilikauden tilejä.
- Käsitellään muut asiat sekä liiton jäsenten esittämät asiat, jotka on kirjallisesti toimitettu hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen vuosikokousta.
14 § Tilikausi
Liiton tilikausi on 1.6.-31.5. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle kuusi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä päätetään vuosikokouksessa.
15 § Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimistonhoitaja, kaksi yhdessä.
16 § Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liiton kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä.
Päätös liiton purkamisesta on tehtävä liiton kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä ja päätös on vahvistettava toisessa aikaisintaan yhtä kuukautta myöhemmin pidettävässä liiton kokouksessa vähintään samalla äänten enemmistöllä.
Liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi, käytetään sen varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.